Kolme kuukautta hurahtanut. Mietin mitä se on ollut... Iloa, kasvamista, riisikakkuja, tummaa suklaata, gashew pähkinää, itkua, naurua, kovaa kipua. 

image-normal.jpg

Edelleen allergiat vaivaa. Eräänä päivänä tunsin olevani loppu (jälleen kerran), kun katsoin vauvani kipua- tietämättä kuitenkaan mitä olin syönyt väärin. Syytin itseäni Allin kivusta.  

Päätin että tämä imettäminen saa nyt riittää ja soitin sairaalaan, että haluamme nopeasti altistukseen että saamme korvikkeelle kela korvauksen. 

Viime torstaina aika sitten oli. Pelkäsin tosi paljon. Allin isosiskolla on niin paha maitoallergia, että kun altistus alotettiin klo 9, niin lapsi virkosi vasta klo 18 adrenaliinista huolimatta. 

Sairaalalla meni hyvin. Pientä puklailua ja muutamat ripalit. Kotona altistuksen jatkoa ja mulle maito käyttöön. Sain kaivaa pakkasesta juhannuksena pakastettua juustokeittoa, aivan sika hyyyää!!

image-normal.jpg Kolmantena altistus päivänä kakan mukana puskikin jo veret ja altistus päätetiin siihen. Nyt odotellaan kelan päätöstä. (Ja mietitään sitä imetyksen lopettamista, miksi se onkin niin vaikeaa..?)

 

 

 

Minö ja tytöt ollaan myös kovasti matkusteltu tämän kolmen kuun aikana. Käytiin tampereen reissulla ja Helsingissäkin yöbussilla piipahdettiin.image-normal.jpgimage-normal.jpgimage-normal.jpgimage-normal.jpg

aika sydönkontrolliin on ensi kuussa. Endon polillekkin oli tarkoitus olla, mutta sinne on niin kova tunku että joulukuulle menee.

 

kiinteitö alotellaan sitten kun suoliston tilanne normalisoituu. Kerran maistettiin kyllä jo vähän porkkanaa, mut ei ollu vielä massu ja tilanne valmis. 

image-normal.jpg